perjantai 11. heinäkuuta 2014

Ruosniemen Sihteeri

Belgityylinen ale
4,1%
Suomi/Pori
0,33l

Fröökynän Herkku 4,9e/0,33l

Kesäisen raikkailla oluilla jatketaan, kun lasini tulee täyttymään Ruosniemeläisestä Sihteeristä, tuosta vaaleasta belgistä, missä on ripaus pippuria, korianteria, sekä inkivääriä. 4,1% ansiosta Sihteeriä on ruvennut näkymään maitokauppojen ja lähiruokapuotien hyllyillä pitkin suomea ja onhan se aina loistavaa saada uusia suomalaisia pienpanimotuotteita useista myyntipisteistä pitkin maata ja hei, tämähän on Ruosniemen Panimon ensimmäinen kotiin ostettava olut.


Lasissa vaalea Sihteeri on hieman samea ja kullankeltaisen värinen, vaahtoa muodostuu oluen päälle matalana, mikä katoaa nopeasti jälkiä jättämättä. Tuoksussa belgihiivaista hedelmää ja reippaasti yrttistä aromia, mutta pysyy kaikinpuolin raikkaana. Maun puolella jonkin verran vielä hedelmäistä happamuutta ja lisäksi sitrusta, muutoin jää melko pliisuksi, mikä ei tosin haittaa lainkaan - jälkimakuun nousee vielä kevyttä yrttiä antamaan hieman lisämakuja. Tuntumaltaan kevyt ja hiilihapoiltaan runsaan pistelevä. Humalaista katkeroa ei liieemin esiinny, mutta kirpeää ja hedelmäistä hiivaa puolestaan enemmän. Sihteeri on raikas ja helppojuotava kesäjuoma kylmänä, mutta jos kerkeisi lämpenemään jostain syystä, tuskin laskisi enää alas. Muitten kauppojen hintoja en tiedä, mutta ostopaikkani 4,9e on aika suolainen useampaan ostokertaan, vaikka menisihän näitä kesän mittaan.
Oo:(0-50)  RB



keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Schneider Weisse TAP2 Mein Kristall

Kristallweizen
5,3%
Saksa/Kelheim
0,5l

Alko Kannelmäki Kaari 3,75e/0,5l

Hellettä tuntuu piisaavan, joten voisi olla sopiva hetki maistella yksi olut alkon kesäolutvalikoimasta, vaikka kovinkaan mielenkiintoisia tapauksia ei siitä setistä löydy. Saksalaisen Schneider Weissen vehnät ovat olleet kuitenkin ihan kelpo tapauksia, niin siitä on hyvä lähteä, muut jääköön toistaiseksi vielä hyllyyn. TAP2 on suodatettu vehnäolut ja tämä typerä prosessi tuntuu vievän vehnien mausta paljon - luotamme siis Cascaden, Hallertauer Saphirin ja Hallertauer Magnumin (alkon sivuilla Herkules) tuomiin aromeihin.


Lasissa TAP2 näyttää arvatenkin melkoisen kirkkaalta ja vaaleankultaiselta. Vaahtoa muodostuu keskikokoisesti, mikä pysyy muodossaan tovin ja laskee sitten ohueksi kerrokseksi oluen päälle. Tuoksultaan aika mieto, missä kuitenkin hieman banaania, kevyttä mallasta ja jonkin verran hapanta hiivaa. Maun puolella mallasta tuntuvasti, kepeä hedelmäinen vehnäisyys ja makea banaanisuus heikosti esillä, ei oikeastaan vaikuta edes vehnäoluelta, eikä humalistakaan tunnu irtoavan mitään erikoista. Kylmänä auringonpaisteessa tämä kevytrunkoinen ja runsas hiilihappoinen kristallivehnä menee kuitenkin janoon, mutta suurta nautintoa tämä ei tuota - en osta uudestaan.
Oo:(0-50)  RB 



sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Green Flash Barleywine

Barley Wine
10,9%
USA/San Diego, California
Green Flash Brewing Co.
0,65l
IBU:85

Ulkomailta

Lomat loppuu, ahdistaa. Ahdistukseen hieman tuhdimpaa tavaraa San Diegosta. Reilu 10% länsirannikon tyyliin humaloitu jenkki barley wine, mitä keitetään jopa neljä tuntia, että saadaan maltaista ja humalista kaikki irti, tuloksena täyteläinen ja rapsakka Barleywine, tuolta jenkkioluiden mekasta.


Green Flashin BW on ulkonäöltään nätin punertavanruskea ja hieman utuinen. Vaahtoa muodostuu parin sentin verran kermaisen tiiviinä ja oikein pitkäkestoisena. Tuoksussa päällimmäisenä sitrusta ja rusinaa, myös karamellistä mallasta tuntuu olevan melkoisesti - vaikuttaa todella makealta ja täyteläiseltä tapaukselta. Maun puolelta odotin ehkä täyteläisen makeaa ja pehmeän humaloitua olutta, mutta rapsakka DIPA-mainen humalointi läpsäisee odotukset kauas pois. Makeutta kuitenkin löytyy kuivattujen hedelmien muodossa, sitruksinen humala on muuttunut enemmän havuisemman ja ruohoisen puolelle, myös alkoholin läsnäolo on helppo löytää. Suuntuntuma sokerinen ja täyteläinen, hiilihappoja maltillisesti ja pehmeinä, mutta humalista jäävä katkero taitaa jäädä raastamaan kurkkua pitkään. Hyvin hitaasti nautittava BW, mikä paranee huomattavasti, kun suu rupeaa tottumaan. Tuoksu lupaili hieman enemmän, mitä maku antoi, mutta ei todellakaan hassumpi tapaus.
Oo:(0-50)  RB





Firestone Walker Double Jack DIPA

Double IPA
9,5%
USA/Paso Robles, California
Firestone Walker Brewing Co. 
0,355l
IBU: 85

Ulkomailta

Kalifornialaisen Firestone Walkerin aikaisemmin juotu Union Jack oli varsin maistuva IPA ja nyt vuorossa olisi samaisen panimon tupla-ipa, mikä on niinikään tyylinsä mukaan saanut melkoisen kasan humalaa soppaansa. Double Jack on panimon ensimmäinen DIPA ja vuosien aikana on tullut runsaasti menestystä eri kilpailuissa. 85 ibun DIPAn katkerohumalana: Warrior & Columbus. Keiton lopussa: Cascade & Centennial ja kuivahumalina: Amarillo, Cascade, Centennial ja Simcoe, jälleen sitä hyvää tiedossa..


Double Jack on ulkonäöltään kuparinvärinen ja kirkas, vaahtoa muodostuu 3cm verran tiiviinä ja todella kestävänä. Upean tuoksuinen DIPA, missä makeaa ja kypsää trooppista hedelmää, toffeeta, sekä raikasta sitrusta. Upeiden aromien kirjo jatkuu maun puolella, niinikään trooppisen hedelmäisenä, sitruksisena ja toffeisena, missä kaikki on todella upeassa balanssissa, nyt myös havuja mukana, varsinkin jälkimaun puolella. Tupla IPA, missä ei virhemakuja, eikä hyökkäävää alkoholia, vaan täyttä nautintoa, juuri sellainen, mikä maistuu meikälle. Suuntuntuma ei niin täyteläinen tai kuiva - makeutta juuri sopivasti ja katkero pehmeää, sekä rapsakkaa, hiilihappoja myös miellyttävän pistelevinä ja kestävinä. Double Jack on miltei täydellinen DIPA ja juotavuus on petollisen helppoa herkullisen maun "takia". Välillä toivoo, että 0,355l sijaan olisi edes 0,65l. Amen.
Oo:(0-50)  RB


perjantai 4. heinäkuuta 2014

Beer Hunter's Mufloni IPA 4,5%

Session IPA
4,5%
Suomi/Pori
0,33l

S-Market Pitäjänmäki 2,93e/0,33l

Porilaisten loistavan CCCCC IPAn kauppavahvuinen pikkuveli "CCC" IPA on jo muutamaan otteeseen lasissani käynyt, mutta tällä kertaa (korkissa 11/14) se tuntuu maistuvan parhaimmalta, joten hyvä aika laittaa arviota jakoon. 4,5% Mufloni IPA on humaloitu amerikkalaisittain Centennial, Columbus, Cascade -humalilla, kun vahvemmassa CCCCC IPAssa on vielä kaksi C:llä alkaavaa humalaa enemmän, mutta nyt mennään tosiaan kolmella..


Mufloni IPA on lasissa utuinen ja pronssinvärinen, vaahtoa oluen päälle muodostuu parin sentin verran, tiiviinä ja oikein pitkäkestoisena. Tuoksu on miellyttävän havuinen ja kypsän mangoinen, taustalla vielä toffeista mallasta, sekä sitrusten pirskahduksia. Maussa myös kypsää trooppista hedelmää, sekä pihkaa. Sitruksisia piirteitä nousee loppua kohden nätisti esiin ja jää maistumaan jälkimakuun. Humalien aromipuoli on tälläkertaa upea, kun aikaisemmin muisteilisin sen olevan melko tunkkainen. Tuntuma on yllättävän täyteläinen, mutta melkein täysin flätti hiilihapoiltaan. Hento makeus olisi mielestäni sopinut taittamaan kuivahkoa katkeroa, mikä tosin jää mukavan pehmeänä kurkkuun kihelmöimään. Nyt tuntui Mufloni IPA olevan parhaassa kunnossa, joten tykkäsin kovasti. 33 ->
Oo:(0-50)  RB



keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Firestone Walker Union Jack IPA

India Pale Ale
7,5%
USA/Paso Robles, California
0,355l
IBU: 70

Ulkomailta

USA:n puolella oli sympatiat eilisessä pelissä, mutta ei aivan riittänyt loppuhetken kiri. Lasissa kävi kuitenkin ensimmäinen kalifornialaisen Firestone Walkerin olut ja länsirannikon tyyliin humaloitua ipaa, tottakai. Lukuisia palkintoja niittäneen Union Jackin 70 ibun humalakeitokseen on käytetty melkoinen määrä eri humalia, eri vaiheissa: Katkerona Magnum, keiton lopussa Cascade, Centennial ja kuivahumalina Amarillo, Cascade, Centennial, Citra, Chinook ja Simcoe, joten sitä hyvää pitäisi kyllä löytyä.


Ulkonäöltään Union Jack on kirkas ja vaaleankuparinen, melko runsaalla ja tiiviillä vaahtopäällä, mikä hiljalleen laskeutuu kestäväksi kerrokseksi. Tuoksu arvatenkin voimakkaan humalainen; sitruksinen ja kypsän hedelmäinen, joskin melko hapan. Sitruksinen humala hienosti esillä myös maun puolella, kypsä ja hapan hedelmä, havuisuus, sekä mieto saippuaisuus pyörii taustalla hyvässä tasapainossa - on kyllä mukavan aromikas tapaus. Tuntumaltaan ei niin täyteläinen, hiilihapot poreilee suussa pehmeinä, kun taas timmistä humaloinnista irtoava katkero on hyvin äkäinen ja nielua kuivattava, mikä jää myös vaikuttamaan pitkään. Union Jack on todella rapsakka IPA, missä alkoholi pysyy hienosti humalten takana. Nautittavuus on kylmänä, ehkä hieman parempi, sillä lämmetessä tuo happamuus lisääntyy melkoisesti. Taattua länsirannikon ipaa!
RB



tiistai 1. heinäkuuta 2014

Iso-Kallan Savo Special Bitter

Bitter
4,5%
Suomi/Vaaraslahti
0,5l
IBU:34

Fröökynän Herkku 5,60e/0,5l

Fröökynän Herkussa tuli jälleen käytyä, matkustaessani juhannukseksi pohjanmaalle. Puodista jäi kouraan kasa erilaisia kotimaisia pienpanimo-oluita, joista yksi on tämä kuopiolaisen Iso-Kallan Panimon brittityylinen bitter, mikä on humaloitu East Kent Goldings -lajikkeella. Facebookkiin Fröökynän Herkku kirjoitti samana iltana, että veti kaikki savolaiset bitterit pois myynnistä, koska yksi pullo oli räjähtänyt itsestään hyllyyn. Ilmoituksessa kehotettiin myös juomaan olut heti, tai palauttamaan pullo myymälään, mutta oman pullon sain pysymään ehjänä aina kotiin asti.


Ulkonäöltään tämä savolainen on rusehtava ja samea, jättimäisellä ja todella pitkäkestoisella vaahtokukalla. Tuoksussa voimakasta happamuutta, metallista maltaisuutta, sekä ylikypsää hedelmää. Maussa yrttistä, sekä ruohoista humalaa aika voimakkaana,  taustalla ruisleipaa, käynnyttä hedelmää ja pähkinää. Runkoa oluesta löytyy oikein mukavasti, hiilihappoja myös voimakkaan pistelevinä, mikä pitää savolaisen hyvässä juomakunnossa pitkän aikaa. Humalien aromipuoli ei ole niinkään voimakasta, mutta katkeroa muodostuu lopussa pehmeänä ja kestävänä. Ensimmäinen kuopiolainen kauppavahvuinen olut, osoittautui varsin maukkaaksi bitteriksi, joten pidetään silmät auki muidenkin varalta.
Oo:(0-50)  RB