maanantai 23. joulukuuta 2013

Abbaye Des Rocs Spéciale Noël

Belgityylinen vahva ale
9%
Belgia/Montignies-sur-Roc
Brasserie de I'Abbaye Des Rocs
0,33l

Ulkomailta

Hieman jouluolutta myös ulkomailta tilattuna. Abbaye Des Rocs on perustettu v.1979, jolloin olutta valmistettiin, vain 50 litraa joka toinen viikko. Vuosien mittaan tuotanto on kasvanut huomattavasti ja panimolta on sittemmin tullut lukuisia, arvostustakin niittäneitä tuotteita. Spéciale Noël pohjautuu ilmeisesti Abbaye Des Rocs Brunen, mikä on pantu seitsemällä eri maltaalla ja Belgialaisilla, Saksalaisilla, sekä Tsekkiläisillä humalilla, joitain mausteita unohtamatta. Tähän keitokseen on luultavasti mausteita lisätty aavistus enemmän.. Korjatkaa jos olen väärässä, ensimmäinen Abbaye Des Rocs käsittelyssä..

Ulkonäöltään tämä jouluspesiaali on hyvin tummanruskea, miltei musta. Lasiin muodostuu runsas vaalea vaahto, mikä pysyttelee pitkään ja jättää tukevan kerrostuman pinnalle. Tuoksutellessa nenään kantautuu makeaa ja kevyttä mausteisuutta, ei niinkään jouluisia. Tumma hedelmäisyys myös tukevana, hennon happamuuden kanssa. Maun puolella jatketaan mausteiden parissa, mutta miellyttävän maltillisena, taustalta löytyy myös appelsiinia, upeaa kypsää hedelmäisyyttä ja belgihiivaista happamuutta. Alkoholin maku käväisee lopussa ja tuntuu rintaa lämmittävänä, sekä mieltä. Miellyttävän runsas ja pistelevän kupliva tuntuma, makeutta löytyy kohtalaisesti, mutta taittuu lopussa humaloinnin kuivattamaksi, mistä jää mieto katkero. Todella upea ja tasapainoinen olut, mitä ei liika mausteisuus tai humalointi hallitse. Abbaye Des Rocs Brune jäi näin joulun alla myöhempiin hetkiin. Mielellään näkisin tämän joskus alkon jouluvalikoimassa. Tämän myötä toivotan kaikille tasapuolisesti Hyvää joulua! 
Oo:(0-50)  RB 





lauantai 21. joulukuuta 2013

Amager Hr. Frederiksen

Imperial Stout
10,5%
Tanska/Kastrup
0,5l
IBU:85

Alko Ympyrätalo 8,56e/0,5l

Tämä Centennial & Tomahawk -humaloitu, Amerikkalaistyylinen Imperial Stout tulee Amagerin saarelta, aivan Kööpenhaminan kupeesta. Olut on saanut nimensä hyvän ystävän Peter Frederiksenin mukaan, jonka tuen ja avun ansiosta panimo on pysynyt pystyssä näillä sijoillaan.

Itse Peterin ulkonäöstä en tiedä, mutta tämä herra näyttää lasissa sysimustalta. Vaahtoa muodostuu kohtalaisesti ja se rupeaa laskeutumaan melkein heti, jättäen runsaasti pitsiä reunoille, sekä pysyvän kerroksen pinnalle. Tuoksussa päällimmäisenä kahvisuus ja kevyt paahteisuus. Tumma suklaa ja greippinen happamuus taustalla miellyttävänä, vaniljan kera. Maussa aluksi paahteisuutta, mutta huomattavasti voimakkaampana, kuin tuoksussa, sekä hapanta hedelmäisyyttä, mutta sitten tulee hyvin voimakas humalatornado mikä sekoittaa pakkaa, myös alkoholi pääsee näyttäytymään. Jälkimaussa muuttuu taas miellyttävämmän kahvilikööriseksi ja kypsän hedelmäiseksi. Keskitäyteläinen ja hyvin siirappisen makea tuntuma, hiilihapokkuutta todella kevyesti. Humalointi hyvin voimakasta ja mielestäni peitti liikaa oluen makuprofiilia, jättää myös melkoisen katkeron mennessään. Hyvinkin haastava olut, mutta makeus helpottaa huomattavasti. Pari vuotta kellarissa saattaa tehdä ihmeitä, myös tynnyrikypsytettyä Hr. Frederikseniä maistaisin mielellään. Loppupuolella makumatka jo huomattavasti miellyttävämpi. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.
Oo:(0-50)  RB



torstai 19. joulukuuta 2013

Anchor Brekle's Brown

Brown Ale
6%
USA/San Francisco, California
Anchor Brewing Company
0,355l
IBU:30

Alko Pitäjänmäki 3,99e/0,355l

Anchorin Our Special Ale jäi tänä vuonna alkon jouluolutvalikoimasta pois, mutta vähän ennen kausioluita saatiin uutuutena panimon toinen mielenkiintoinen olut. Brekle's Brown on Brown Ale -tyylinen olut, mikä on humaloitu pelkästään Citra -lajikkeella. Olut julkaistiin ensimmäinen kerran vuonna 2010, jolloin tuli 140 vuotta siitä, kun Gottlieb Brekle saapui Saksasta, San Franciscoon. 1871 hän osti vanhan saluunan, minkä muutti panimoksi, mutta vuonna 1896 panimo myytiin ja sai niemekseen Anchor. Ensimmäinen olut mitä Anchorilla pantiin oli, Steam Beer.

Brekle's Brown on ulkonäöltään punertavanruskea, keskikokoisella vaahdolla, mikä käväisee lasissa ja laskeutuu nopeasti jättäen ohuen kerroksen oluen pinnalle. Tuoksussa makeaa kinuskia, kirpeää sitrusta ja hentoa saippuaisuutta, taustalla kuivattua hedelmää. Maultaan hyvin karamellisen maltainen ja kinuskinen, mutta humalana, pelkästään citra taitaa olla meikälle turhan saippuainen ja jyrää voimakkuudellansa. Jälkeenpäin löytyy vielä hapanta sitrusta ja rusinaisuutta. Melko vetinen ja runsaan hiilihappoinen tuntuma, makeutta olisi voinut olla myös aavistus enemmän. Kovinkaan voimakas humalointi ei onneksi ollut ja saippuaisuuskin katosi suusta pyörimästä, melko nopeasti. Ei ihan meikäläisen suosikkeja, mutta ainakin erillainen brown ale -tyylin edustaja. Täytyypi ottaa joskus vielä uudestaan testiin. 
Oo:(0-50)  RB





tiistai 17. joulukuuta 2013

Green Flash West Coast IPA

India Pale Ale
7,3%
USA/San Diego, California
0,355l
IBU:93

Alko Stockmann, Keskusta 5,51e/0,355l

Uusi erä on saapunut taas alkoihin ja nyt voisi olla hyvä aika tehdä uusinta-arviointi. Alunperin Arkadian erikoisvalikoiman tuote, mutta viime kesän tienoilla saatiin koko kansan saataville. Omaan makuuni juurikin sopiva ja oli oikein loistava, varsinkin kesällä, mutta menee näin joulukuussakin. Arkadian ensimmäisestä erästä juotu pullo oli varsin hyvää, mutta myöhemmin tulleet tuoreemmat erät ovat olleet huomattavasti parempia ja niitä onkin tullut jo muutamia kumottua. West Coast IPAn humalina mennään tukevasti jenkkilinjalla: Simcoe, Columbus, Centennial ja Cascade. Best by: 3/25/14

Ulkonäöltään WC IPA on kuparinen ja hieman samea, keskikokoisella vaahdolla, mistä jää hyvin pitkäkestoinen kerros. Tuoksussa runsaasti sitruksista, sekä havuista humalaa, myös parfyymia, mikä hieman voimakkaana jyrää, taustalla vielä makeaa maltaisuutta. Maussa havuisuus päällimmäisenä, mutta greippinen happamuus seuraa heti perässä. Parfyymi jäänyt kivasti maussa taaemmas, eikä alkoholikaan pahemmin erotu, oikein hyvän makuinen olut. Keskitäyteläinen ja kevyen makeahko tuntuma. Arkadian ensimmäisestä erästä ostetussa WC IPAssa oli huomattavasti kevyempi hiilihappoisuus, kun tässä kuplia riittää huomattavasti enemmän ja olut pysyy pitempään raikkaana. Humalointi on kohtalaisen voimakasta, mutta ei kovinkaan kuivattavaa, jättää myös nieluun mukavana katkeron toviksi, voisi sanoa että hyvin tasapainoinen humalointi. Kyllä se vaan on todella tasokas IPA ja ehdottomasti yksi suosikeistani, hintakin putosi melkein 1,5e perusvalikoimaan tulon myötä. Ehkäpä Palate Wrecker tai Imperial IPA seuraavaksi..
Oo:(0-50)  RB



lauantai 14. joulukuuta 2013

Stone Old Guardian

Barley Wine
11%
USA/Escondido, California
0,65l

Alko Arkadian erikoisvalikoma 2012. 13,59e/0,65l

Tämä Barley Wine tyylinen ale on vuoden 2012 julkaisu ja se on ostettu Arkadian alkosta syksyllä 12. Old Guardianin reseptiä muokataan jonkin verran vuosittain, ainakin humalien suhteen. Vuoden 2011 version humalat tulivat Englannista, kun taas tämän version humalat (Chinook, Calypso, Cascade) ovat oluen valmistusmaasta, jenkeistä. OG kestää kyllä kypsytystä, mutta herkullinen USA -humalointi saattaa ottaa siipeensä, nopeastikkin.. Varastossa majaileva IRS saa kyllä odottaa vielä hetken.


Bomberista valuu punertavanruskeata ja kirkasta olutta, muodostaen lasiin erittäin runsaan ja tiiviin vaahdon, mikä laskeutuu rauhassa ja jättää reunoille kivasti pitsiä, sekä tukevan kerroksen. OG:ta tuoksutellessa nenään kantautuu ensimmäisenä makeaa hunajaisuutta, sekä taatelia, alkoholi pysyy täysin poissa, vaikka 11%. Taustalla pyörii myös greippinen ja saippuainen humala. Maussa rutkasti kypsää hedelmäisyyttä, voimakasta kukkaista ja greippistä humalaa, sekä makeaa maltaisuutta. Alkoholi ei häiritse maussakaan, mutta löytyy hyvin rintaa lämmittävänä. Keskitäyteläinen ja tahmean sokerinen tuntuma, hyvin kevyellä hiilihapokkuudella. Melko äkäinen humalointi kutkuttaa nielua hyvinkin pitkään. Alussa hyvinkin haastava olut, mutta suun ja nielun tottuessa Old Guardianista tuli erittäin makoisa. DIPA-mainen humalointi meinasi olla tänään liikaa... Pas**t! Harjoituksen puute. Aivan nannaa ja mikä parasta... ei loppunut yhteen lasilliseen.
Oo:(0-50)  RB


torstai 12. joulukuuta 2013

Tripel Karmeliet

Tripel
8,4%
Belgia/Buggenhout
Brouwerij Bosteels
0,33l

Alko Pitäjänmäki 3,99e/0,33l

Marraskuun loppupuoliskolla saatiin alkon belgivalikoimaan todella maukas lisä. 1996 markkinoille julkaistu Tripel Karmeliet pannaan Dendermonden karmeliittaluostarista saadun reseptin mukaan, mikä on aina vuodelta 1679. Itse panimon perusti Evarist Bosteels vuonna 1791 ja siitä asti se on ollut Bosteelsin perheen pyörittämä. Panimolla valmistetaan kolmea olutta, josta Pauwel  Kwak taitaa olla tunnetuin, sille valmistetun lasinsa ansiosta. Karmelietin ja Kwakin lisäksi on vielä shampanja -tyylinen DeuS, mikä ei ainakaan itselleni uponnut kovin hyvin. Tripel Karmelietia on tullut juotua aikaisemmin, mutta nyt tarkempaan syyniin..



Lasissa vaaleankultaista olutta, hieman samea hiivasta. Oluen pinnalle muodostuu erittäin runsas vaalea vaahto, mikä laskee hitaasti ja jättää pysyvän kerroksen. Tuoksun avaa hedelmäinen ja hapan belgihiivaisuus, vahvasti on esillä myös makea karkkisuus. Erinomainen tuoksu, mitä jaksaisi tuoksutella tuntitolkulla. Maultaan Karmeliet on erittäin hedelmäinen ja kohtalaisen hapan, belgihiivaisuus juuri niin täydellisenä, kuin voi olla. Alkoholin makukin käväisee nopeasti ja lopussa vielä kypsää omenaisuutta. Hiilihappoisuus on alussa niin pistelevää, ettei täyteläisyydestä saa selkoa, mutta hetken levänneenä esiin tulee melko makea ja täyteläinen runko, mikä taittuu hiljalleen kuivempaan suuntaan. Humalointi käväisee lopussa, nopealla katkeron häivähdyksellä ja antaa taas tietä hedelmäisyydelle, mikä maistuu pitkään. Aivan fantastinen olut ja luultavasti paras Tripel mitä on. Karvan alle 4euron hintaan täytyy hakea vielä parit. 
Oo:(0-50)  RB  




tiistai 10. joulukuuta 2013

Victory Storm King Imperial Stout

Imperial Stout
9,1%
USA/Downingtown, Pennsylvania
0,355l

Ulkomailta

Victory Brewing on perustettu vuonna 1996 Downingtown, Pennsylvaniaan, kahden kaveruksen toimesta. Oluen humalina on käytetty pelkästään amerikkalaisten humalien humalankukintoa. Paljoa enempää ei infoa löytynyt. En ole aikaisemmin Victoryn oluita päässyt juomaan, mutta Storm Kingistä olen lukenut monia positiivisia arvosteluja ja luvassa ilmeisesti hyvinkin tuhtia humalointia. 

Ulkonäöltään Storm King on arvatenkin mustaa, lasiin muodostuu tiivis ja runsas beige vaahto, mikä hiljalleen laskeutuu ja jättää nätin pitsin reunoille, sekä kestävän kerroksen pinnalle. Tuoksussa aluksi paahteisuutta ja kahvia, mutta taustalla pyörii havuinen humala ja kypsä hedelmäisyys. Maku voimakkaan palaneen maltainen, mokkainen, sekä kaakaoinen. Ohutta parfyymia ja humalan havuisia, sekä greippisiä flavoreja taaempana. Oikein herkullinen. Mukavan täyteläinen ja makea suuntuntuma, matalalla ja ohuella hiilihapokkuudella. Todella voimakas humalointi on nielua raastavaa ja hyvinkin pitkäkestoista, mutta odottelin jopa tymäkämpää tapausta, nyt nätisti tasapainossa ja juotavuuskin melko helppoa, tottuneemmalle suulle...Humalointi hyvin samankaltainen Siperian kanssa, mutta Storm King hieman tasapainoisempi. On kyllä loistava Imperial Stout!
Oo:(0-50)  RB



sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Clown Shoes Supa Hero

India Pale Ale 
8%
USA/Ipswich, Massachusetts
Ipswich Ale Brewery
0,65l

Ulkomailta

Hienot sarjakuva-aiheiset piirrokset koristavat Clown Shoesin pullojen kylkiä. Tämä Supa Hero on ensi tapaaminen kyseisen panimon oluisiin ja heti alkuun taitaa mennä poskelleen.. Tutkiessani netistä kyseisen pullon speksejä, huomasin Supa Heron jäänneen jo "eläkkeelle" ja samaa todisti pullon leimakin, eli reilu vuoden vanhaa IPAa tuli tilattua.. prkl! En ajatellut kirjoittaa mitään tästä oluesta, mutta mieli muuttui lasillisen jälkeen.

Supa Hero kaatuu tummankuparisena ja hieman kuravetisen näköisenä, lasiin muodostuu runsas ja kermainen vaahto, mikä jättää laskeutuessaan runsaasti pitsiä ja kestävän kerroksen oluen pinnalle. Tuoksultaan kypsän hedelmäinen ja teemäinen. Humalaa vain kevyen greippisenä. Mausta ihan yllätyin, todella DIPA -mainen paksu maltaisuus tervehtii, hennon parfyymin ja havuisen humaloinnin kera, tuoreena saattanut olla ihan eri kamaa, nyt jotenkin toimi. Tuntumaltaan hyvinkin täyteläinen ja sopivan makea, kuten aikaisemmin kerroin, hiilihappoisuus erittäin matalaa, mutta löytyy kevyen pistelevänä. Humalointi oli pitkälti mausta kadonnut, nieluun se kuitenkin jätti pitkäkestoisen ja miellyttävän katkeron. Oluessa ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta vituttaa etiketissä olevan Captain M. puolesta, vaikka "The Protecta of the Bee-ah!! onkin onnistunut pitämään oluen juomakelpoisena. Kiitos siis hänelle! Hienosti oli iän ottanut vastaan, tykkäsin. Mielellään maistaisin myös tuoreemman version.
Oo:(0-50)  RB



lauantai 7. joulukuuta 2013

Beer Hunter's Mufloni Huurupukki

Portteri
4,5%
Suomi/Pori
0,33l

CM-Sello 3,40e/0,33l

Välillä jouluolutta myös maitokaupasta ja Beer Hunter'sin ruismaltailla ryhditettyä talvi-portteria, minkä humalina toimii brittiläinen Goldings ja jenkkiläinen Cascade. Jopa siwoihin asti on Huurupukki levinnyt, joten kysyntää selvästi riittää ja miksikäs ei? Porilainen Beer Hunter's valittiin vastikään olutoppaan vuosiäänestyksessä, vuoden parhaaksi kotimaiseksi panimoksi 2013 ja toinen sija napsahti vuoden panimo 2013 -kategoriassa. Joten onnea poriin!

Lasissa Huurupukki on hyvin pitkälti mustaa, vain matala ja isokuplainen vaahto käväisee oluen pinnalla. Vaikka olut on melko viileä, niin tuoksussa voimakasta paahteista maltaisuutta ja taustalla vahvaa kahvisuutta, sekä tummaa suklaisuutta, ehkä kuitenkin aavistuksen tunkkainen. Maussa kylmänä metallisuus häiritsemässä, mutta lämpimämpänä runsaasti tuhkaisuutta, kevyttä kaakaota ja ruisleipäistä happamuutta. Tuntuma jää harmillisen ohueksi ja kylmän metalliseksi, eikä hiilihapotkaan riitä kohentamaan olemusta. Humalointi nousee lopussa ja pysyy melkoisen kuivattavana, vaikka olisi saanut mielummin olla makeampi. Saattaa olla että tulee vielä otettua toinenkin testiin, sillä saatavuus on hyvä ja hintakin kohtalainen, eikä tämä nyt mitään pahaa ole.
Oo:(0-50)  RB




torstai 5. joulukuuta 2013

BrewDog / Ballast Point San Diego Scotch Ale

Scotch Ale
11,9%
Skotlanti/Aberdeenshire, Ellon
USA/San Diego, California
0,33l

Ulkomailta

Tätä mielenkiintoista olutta on tullut jo säilöttyä turhan pitkään, joten nyt voisi olla sopiva hetki juoda tämä Brewdogin ja San Diegolaisen Ballast Pointin kollaboraatio. 11,9% Scotch Ale, mitä on ikäännytetty viskitynnyrissä, Ballast Pointin rommissa uitettujen rusinoiden kera ja humalapuolesta vastaa: Challenger, First Gold ja Amarillo. Kyllä, kuullostaa hyvältä!

Lasiin ryöpsähtää todella tummanruskeaa olutta, jossa valoa vasten punertavaa sävyä. Runsas beige vaahto muodostuu pinnalle, mikä hiljalleen laskeutuu ja jättää runsaasti pitsiä reunoille. Tuoksussa, heti päällimmäisenä rusinaisuutta ja viskistä puumaisuutta, sekä taustalla häärää makeaa hedelmäisyyttä ja ohutta paahteisuutta. Erittäin miellyttävä tuoksu! Upean rommirusinainen maku, runsaalla ja kuivahkolla puumaisuudella, myös kypsää ja kuivattua hedelmäisyyttä, melkoisesti lämmittävää alkoholia, mikä ei kuitenkaan maistu liian viinaiselta, sekä myöhemmin sitruksista humalointia. Erittäin täyteläinen ja siirappinen tuntuma, ensin hyvin makea, josta taittuu voimakkaan kuivattavan humalaiseksi. Hiilihappoisuus kohtalaista ja raikastaa kivasti tuhtia olemusta. Puumaisuus ja rusinaisuus maistuu hyvin pitkään suussa. Yksi hienoimpia olutkokemuksia ja omaan makuuni juuri täydellinen. Onnea vielä Ardelle ja JaskanKaljoille jaetusta ykkössijasta, Olutoppaan blogiäänestyksessä. Eipä sitä itekkään ihan nollille jääty ;) 
RB





tiistai 3. joulukuuta 2013

Great Divide Yeti Imperial Stout

Imperial Stout
9,5%
USA/Denver, Colorado
Great Divide Brewing Co.
0,355l
IBU:75

Ulkomailta

Tänä vuonna on tullut juotua jo monta uutta Great Dividen olutta, joista jokainen on ollut loistavia, Hibernation Ale löytyy jopa alkostakin tällä hetkellä. Yetiä on tullut aikaisemminkin juotua, mutta mitään muistiinpanoja ei löydy, joten asia täytyy korjata. Yetistä on myös tehty lukuisia eri versioita ja muutama viikko sitten, olutillassa maistamani Belgian Style Yeti oli mielestäni illan paras. Tällä pullolla on ikää vuoden verran, joten pois happanemasta.


Lasiin Yeti kaatuu todella mustana, muodostaen keskikokoisen ruskean vaahdon, mikä pysyttelee lasissa pitkään. Tuoksultaan hyvin maitosuklainen ja paahteinen, myös palanutta sokeria, kahvikonvehtia, sekä hedelmäisyyttä. Maultaan Yeti on erittäin palanut ja havuisen humalainen, mutta muuttuu hiljalleen makean kahvisuklaiseksi ja hedelmäisen hiivaiseksi, myös alkoholia kohtalaisesti ja jälkimaussa greippistä happamuutta. Tuntumaltaan keskitäyteläinen ja kohtalaisen makea, kevyen pistelevällä hiilihapokkuudella. Lämmetessä ja kuplien hälvetessä makeus voimistuu ja tuntuma paranee. Siperian kaltainen voimakas humalointi pysyttelee pitkään nielussa ja muutenkin hyvin samanlainen siperian kanssa. Alussa ei meinannut millään sopia suuhun, mutta hiljalleen suu tottui ja olut asettui, niin sai huomattavasti enemmän irti. Oikein loistava olut, mutta erittäin haastava. Belgian Style Yeti oli ehkä makuuni hieman parempi, tai johtuiko vaan muutamasta alla.. Toivottavasti tulee vielä monia GD:n oluita vastaan.
Oo:(0-50)  RB
 


sunnuntai 1. joulukuuta 2013

AleSmith YuleSmith - Winter

American Strong Ale
8,5%
USA/San Diego
0,65l

Alkon jouluoluet 2013 17,99e/0,65l

Bottled 26/07/13
San Diegosta joulu/talviolutta meille pohjolaan. Yulesmithiä pannaan kahtena eri versiona, summer/winter. Kesäversio on 8,5% Double IPA ja talviversio 8,5% Imperial Red Ale. Oluen pohja on mitä ilmeisemmin sama, mutta talviversiota räätälöidään lisäämällä ainakin maltaita, jotta saataisiin täyteläisempi ja tummempi, talvi-iltojen lämmittäjä. Jouluoluiden ylivoimaisesti kallein olut, mutta Siperian kanssa ehdottomasti mielenkiintoisimmat. Alkon kausioluissa, kesällä näkisin mielelläni myös tuon kesäversion..

Lasissa Yulesmith on punertavanruskea ja kirkas. Lasiin muodostuu runsas vaahto, mikä kuitenkin laskeutuu melko nopeasti ja jättää runsaasti pitsiä reunoille ja pysyvän ohuen kerroksen. Mahtavassa tuoksussa, voimakasta havuisuutta, makeaa ja karamellistä maltaisuutta, sekä reilusti kypsää hedelmäisyyttä. Maussa tukeva havuisuus hallitsee alussa, kohtalaisen alkoholin kera, mutta myöhemmin myös trooppista hedelmäisyyttä, hentoa parfyymia, sekä hapanta greippisyyttä. Miellyttävän täyteläinen ja sopivan makea tuntuma, hyvin ohuella hiilihapokkuudella. Humalointi kohtalaista ja säilyy suussa pitkäkestoisena, myös alkoholin voi tuntea ainakin korvia lämmittävänä, mutta ei esiinnyt häiritsevänä. Oluen lämmetessä parfyymisyys hieman voimistuu, mutta ei pahasti. Joulun pyhille täytyy vielä napata toinen Yulesmith, tykkäsin meinaan aikas paljon, jopa pisteen verran enemmän, kuin Siperiasta. Vaikka AleSmithejä on aika-ajoin ilmestynyt arkun erikoisvalikoimaan, niin toivottavasti niitä leviäsi jatkossa myös muuallekin suomeen, tätä sentää löytyy melkein koko suomesta.
Oo:(0-50)  RB



lauantai 30. marraskuuta 2013

Viskit: Ardbeg Rollercoaster

Single Malt
57,3%
Skotlanti/Isle of Islay
Bottled: 2009

Hyvän savuoluen jälkeen rupesi tekemään mieli savuista viskiä, joten pitkästä aikaa pieni viskiarvio tähän väliin ja siivu Ardbeg Committeen 10v juhlapullosta. Rollercoaster on sekoitus kymmenestä eri erästä, aina vuosilta 1997-2006 pääosassa ex-bourbon tynnyreissä kypsytettyä, mutta yksi ex-sherry cask mahtui myös. Tarkkaa tynnyrimäärä en tiedä, mutta pulloja tuli myyntiin kaikkiaan 15000kpl ja hintaa oli 50 £ vuonna 2010 ja nyt saa maksaa jo vajaa 300£.


Tuoksultaan hyvin pippurinen ja nenäkarvoja polttavan alkoholinen, myös vaniljaisuutta irronnut lukuisista bourbon tynnyreistä. Maussa Islayn viskeille tuttua turvesavuisuutta ja maanläheisyyttä, sekä vaniljaa ja toffeeta. Lyhyt jälkimaku kevyellä savuisuudella. Sekoitus hyvin nuorista viskeistä tynnyrivahvana, niin melkoinen sekamelska oli tiedossa, eikä kovinkaan ihmeellinen. Tilkka vettä avasi hiukan ja korosti vaniljaisuutta, sekä savuisuutta.
Ei missään nimessä artun parhaita.


Aecht Schlenkerla Eiche Doppelbock

Savuolut
8% 
Saksa/Bamberg
Brauerei Heller
0,5l
IBU: 40

Alkon jouluoluet 2013 4,99e/0,5l

Vaikka savuiset viskit ovatkin kovasti mieleeni, niin savuiset oluet eivät oikeastaan ole meikän juttu ollenkaan. Aikaisemmin on tullut juotua, Teerenpelin Sauhusanttua muutamia pulloja ja parit Schlekerlan tuotokset, joista Rauchbier Weizen ollut ehkä eniten mieleeni, mutta VASPin Savukatajaa parempaa savuolutta en ole vielä maistanut. Parina aikaisempana vuotena on jouluolutvalikoimassa ollut monen lempiolut: Rauchbier Urbock, mikä jäi tänä vuonna pois ja tilalle tuli tämä, Eiche Doppelbock. Eichen maltaat on savustettu poikkeuksellisesti tammella, eikä pyökillä, millä ilmeisesti panimon muut oluet saavat savuisuutensa. Humaloinnista vastaa Hallertau.

Eiche valuu lasiin kirkkaana ja tummankuparisena, vaahtoa ei muodostu juuri ollenkaan. Tuoksussa mietoa ja miellyttävää savuisuutta, myös tervaisuus tulee hienosti esiin, ehkä hieman myös salmiakkisuutta. Maussa savuisuus jää paljon pelättyä miedommaksi ja makea maltaisuus pääsee happaman hedelmäisyyden ja kevyen alkoholin kanssa esille, jälkeenpäin enemmän kuivaa tuhkaisuutta ja tupakkaa. Hyvin paljon samankaltaisuutta joittenkin savuisten viskien kanssa. Kohtalaisen täyteläinen ja makea tuntuma, melko runsaalla suuhun sopivalla hiilihapokkuudella, humalointi myös ilahduttavan tasapainoinen ja voimakas, mikä tuntuu vielä tovin nielussa. Itse tykkäsin juoda tämän suht. viileänä, lämmetessä kävi hieman tunkkaiseksi tuo savuisuus ja alkoholisuus. Vaikka hieman emmin ensin, niin kylläpä olikin vaan maukas olut, Eiche antoi taas uutta puhtia perehtymään enemmän savuisten oluiden maailmaan, Suomessa toki melko rajallinen saatavuus savuisia. IST GUT!
Oo:(0-50)  RB





torstai 28. marraskuuta 2013

Stone Double Bastard

American Strong Ale
11,2%
USA/Escondido, California
0,65l

Alko Arkadian erikoisvalikoima 14,20e/0,65l

Arrogant Bastardin tammitettu versio käväisi arkadian valikoimassa viime keväänä/kesällä, mutta perus Arrogant Bastard jäi tulematta, sen sijaan viime huhtikuussa saatiin isoveli, Double Bastard valikoimaan, mikä ainakin meikälle kelpasi. Nyt marraskuun lopulla hieman ihmetyttää, miksi ei tullut juotuta tätä aikasemmin, mutta onhan tässä tapahtunut kaikenlaista... 

Lasissa Double Bastard on utuinen ja syvän punertavanruskea. Pinnalle muodostuu runsas vaahto, mikä laskeutuu hiljalleen jättäen runsaasti pitsiä reunoille. Tuoksussa tukevaa havuisuutta ja greippiä, myös makeaa maltaisuutta, sekä tummaa hedelmäisyyttä. Maussa runsasta pihkaisuutta, puumaisuutta, hyvin makeaa maltaisuutta ja kypsää hedelmäisyyttä, ehkä ihan hentoa parfyymia myöhemmin. Täyteläisen maltainen ja siirappisen makea tuntuma, hyvin matalalla hiilihappoisuudella, mikä kuitenkin riittää. Havuinen humalointi säilyy pitkään, hyvässä tasapainossa, myös alkoholi pysyy hienosti jemmassa, vaikka lämmetessä voimistuukin. Humalointi menettänyt jo ehkä tuoreimman teränsä, mutta loistavan täyteläinen nautiskeluolut kuitenkin. Tykkäsin oikein kovasti ja eipä Stonelta ainakaan vielä ole meikän makuun tullut mittää pahhoo.
Oo:(0-50)  RB



tiistai 26. marraskuuta 2013

Pyynikin Käsityöläispanimo Vahvaportteri

Portteri
7,5%
Suomi/Tampere
Pyynikin Käsityöläispanimo
0,33l

Alkon tilausvalikoima 4,98e/0,33l

Ensimmäinen Pyynikkiläinen vihdoinkin bongattu Helsingissä. Alkon tilausvalikoimaan otettu Vahvaportteri löytyy muutamista alkoista ihan hyllystä ja Helsingin tilannetta voi seurata tästä. Olut on aikaisemmin tunnettu Isoporttetina, mutta nimi vaihdetiin alkon ja muutaman ravintolan pyynnöstä Vahvaportteriksi. Pullon synkkää, mutta upeaa etikettiä koristaa ilmeisesti Pyynikinharju, mikä kantaa Tamperelaisten iloja ja suruja. (Kiitos infosta: JaskanKaljat) Aikaisemmin Pyynikiltä on tullut maistettua, vain Kataja 1,086 (SOPP), mikä oli paljon humaloidumpi ja katajaisempi, kuin perinteiset Sahdit, mutta ihan maukas tapaus. Kovasti odotan panimon miedompia tuotteita jo Helsingin marketteihin.

Pyynikki kumoutuu lasiin hyvin mustana, muodostaen nopean keskikokoisen vaahdon, mistä jää vain ohut kerros reunoille. Tuoksussa kevyttä paahteisuutta, voimakasta suklaisuutta, kypsää hedelmää ja mokkaisuutta. Maultaan hieman palanut ja tuhkainen, sekä happaman hedelmäinen, mutta taittuu lopussa enemmän kitkerän suklaiseksi ja vahvan kahviseksi. Keskitäyteläinen ja riittävän makea tuntuma, sopivan runsaalla hiilihapokkuudella ja kohtalaisen voimakkaalla humaloinnilla, mistä jää miellyttävä katkero. Alkoholi saatu myös pysymään hienosti piilossa. Ei mitenkään joukosta erottuva portteri, mutta jätti erittäin positiivisen fiiliksen Panimosta. Jouluksi Seinäjoelle, joten matkalla poimittava muitakin tuotoksia.
Oo:(0-50)  RB



maanantai 25. marraskuuta 2013

Nøgne Ø Sweet Horizon

Imperial Stout
14%
Norja/Grimstad
0,25l
Erä #372
IBU:65

30/6/2008 - 30/6/2015
Arkadiasta, joskus vuosia sitten ostettu makea jälkiruokaolut, millä alkoi olla ikää jo reilu viisi vuotta. Aikaisempaa kokokemusta ei tästä ole, joten paha mennä sanomaan mitenkä muuttunut. Vaikka Dark Horizoneja on jo julkaistu neljä ja Red Horizoneja kolme, niin Sweetistä on ainoastaan tämä yksi, syynsä vissiin sillekin. .

Hyvin musta olut valuu hiljalleen glencairn -lasiin ja tästä syystä vaahtoa ei muodostu juuri lainkaan. Tuoksultaan erittäin makea ja voimakkaan kahvinen, myös tummaa suklaisuutta, kevyttä alkoholia ja paahteisuutta. Maultaan makean rusinainen, sherryviininen ja lakritsainen, sekä runsaan mokkainen, mikä tulee oikein hienosti esille ja pysyy pitkään. Erittäin runsas ja sokerinen tuntuma, hiilihappoja ei esiinny juuri ollenkaan ja humalointi tulee kevyen tasapainoisena. Alkoholin saattaa enää tuntea lämmittävänä, muuten kypsä hedelmäisyys ja suklainen kahvi päällimmäisenä. Oikein mainio jälkiruokaolut ja harmi ettei uusia ei ole tiedossa. Luulenpa että tuo kypsytys on saattanut tehdä ihan hyvää tälle oluelle...  0,25l pullo riittää myös sopivasti jaettavaksi, sen verran tässä riittää makeutta.
Oo:(0-50)  RB