St. Urho's Pubin (XIX) Suomalaiset Sahtipäivät

Keskiviikkona 14.5 käynnistyi St. Urho's Pubissa järjestyksessään yhdeksännettoista (XIX) sahtipäivät. Siitä asti kun olen sahdista tykännyt, on ollut tarkoitus käydä maistamassa muutamat perinneherkut, mutta aina on jotain paskaa sattunut esteeksi. Tänäkään vuonna en ihan avajaispäiväksi kyennyt paikalle, mutta torstaille raivasin aikaa ja riensin nauttimaan muutamat soirot. Kun sitten viimein saavuin paikalle, huomasin että Rekolan Panimon 20 litran keittöerä oli päässyt jo ylläri loppumaan, kaikkia muita oli vielä jäljellä, joten niiden kimppuun siis. Kymmenen sahdin valikoimasta oli muutamat jo maisteltu aikaisemmin, mutta uusiakin tuttavuuksia löytyi: Beer Hunter's, Keuda, Hartola, Pyhä Urho, sekä tietenkin loppuun juotu Rekola. Sahtia myytiin 2,5dl annoksina ja hintaa tälle muodostui 4,5euroa.

Beer Hunter's Mufloni Sahti (6,66%)

Ensimmäisenä setistä valikoitui Beer Hunter's Mufloni Sahti. Koko setin miedoin sahti, missä "vain" 6,66%?. Lasissa paksuhko ja punertavanruskea, ohuella vaahdolla. Tuoksu makean ruisleipäinen ja hiivaisen hedelmäinen, ehkä hieman tunkkainen. Maku hapan ja voimakkaan katkeroinen, jonkin verran myös savuinen, alkoa myös tuntuvasti. Täyteläinen ja kuivahko tuntuma, kevyellä hiilihapokkuudella. Omaan makuun turhan katkeroinen ja viinainen, kaipaisi lisää hedelmäisyyttä. Jätin lasiin reilut pohjat, mitä sitten maistelin aina välillä, maku muuttui todella savuiseksi, tuli jopa etäisesti mieleen Laphroaigin tislaamolla maistamani vierre. (29)

Hartolan Sahti (9%)

Porilaisesta siirryttiin Hartolan sahtiin, mikä oli väriltään tummankuparinen ja samea. Tuoksu huomattavasti hedelmäisempi ja banaanisempi, eli enemmän omaan makuuni. Maultaan herkullinen ja runsaan banaaninen, ehkä myös limppuinen, makeutta löytyy melkoisesti. Keskitäyteläinen ja hiilihappoja niukasti, eikä liiemmin katkeroinen. Jättää vielä kevyen hedelmäisen jälkimaun. Tämä sahti upposi meikäläiseen hujauksessa, kuvakin jäi melkein ottamatta. (37)

Keudan Sahti (7%)

Seuraavana oli, joko Keudan sahti, tai Perhon panimolla valmistettu Pyhä Urho Sahti, minkä valmistukseen osallistui, myös Urkin ravintolapäällikkö. Valinta osoittautui suht helpoksi, sillä maistoin veljeltä tuota Pyhää Urhoa ja se ei tuntunut olevan ihan kunnossa, joko oli pilalla tai maistui muiden välissä, vain liian etikkaiselta, tai jopa suolakurkkuiselta, joten Keudan sahtia siis. Lasissa Keuda oli tumman kuravetisenruskea ja niukkavaahtoinen. Tuoksu tukevan ruisleipäinen ja piimäinen, ei pahemmin hedelmää. Maussa tuhtia mämmiä ja kaivattua hedelmää, happamana, paljon parempi, mitä tuoksulta odotti. Tuntuma Keskitäyteläinen ja hennon hapokas, ei niin makea, muttei myöskään kuivattavan katkeroinen. Ihan kelpo, ruismaltaisempi sahtihan tuo oli loppujen lopuksi. (33)

Keuda jäi omalta osalta sahtipäivien vikaksi sahdiksi, koska Pyhä Urho ei napannut ja loput oli jo maistettu aikaisemmin, Rekolan sahdin loppuminen jäi kyllä harmittamaan. Mukana piti olla vielä sahtia Pyynikin Käsityöläispanimolta, mutta aikaisemmin sattuneen tulipalon vuoksi homma täytyi perua. Ensi vuonna sahtipäivät täyttää pyöreät 20v, joten mukana saattaa olla useampikin tuote, eli siellä sitten uudestaan... toivottavasti.